lauantai 28. helmikuuta 2015

UUSI RHODESIANKOIRA PENTUE TULOSSA MAALISKUUN LOPUSSA!
 NEW RIDGEBACK LITTER END OF MARS!

Djastin (googlekääntäjällä saa sivun englanniksi/use google translator to better understand)


  Djastin's dad Villagedog's Hot Topic "Nelson"
Djastin's mom Areswuma Olana Red "Olana"

FOXY
 Photo Kaisa Kosonen


 Photo Anne Strömberg


Foxy's dad Niilo
Photo Sunna Kivisalo (?) Foxy's dad Niilo (Harjaselän N'Tanneri)
Foxy's mom Mahiri Retta's Kiazikikuu "Madame"


Facebook albumi missä voi seurata Foxyn masun kasvua TÄÄLTÄ


kuvattu tänään 28.2.2015 päivä 32

perjantai 27. helmikuuta 2015

Kaksi on joukostamme poissa

In memoriam

Mahiri Retta's Kitindamimba "Bruno"

Mahiri Retta's Fendi "Lulu" 



Osanottoni perheille, en tule koskaan unohtamaan näitä ihania ja kauniita koiria. Muistoissamme elävät ikuisesti <3



Lulu as a pup

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kissanpentuja, kissanpentuja ja koiranpentuja


Alkuun nyt ekasta pentueesta, ja jatkan kirjoitusta toisen kerran. Mutta kerrottakoot senverran että ensi kuussa syntyy Lovikselle ja Jacadille pente, mamman masu kasvaa kovaa tahtia.

Myös Foxyn ja Djastinin lemmenloma tuotti tulosta ja maaliskuun viimeisenä pävänä odotettavissa iso pentue heille. Viimein=) Eli pitkästä aikaa rhodesiankoirapentue meille! Itse jätän tästä uroksen Teddylle kaveriksi, jos vaan sopivaa syntyy. Mahdollisesti sijoituskoti nartulle myös haussa, sellaiseen kotiin jolla on kiinnostusta pitää mahdollinen pentue kotonaan. Tiedustella voi, vielä mahtuu "jonoon"=)

Saga on myös kuvattu ja todettu luustooltaan terveeksi. Nyt oottelen DM tuloksia ja sulhasen luustokuvaukset, ja sitten voi alkaa työstää sitäkin prosessia. joten ehkä Sagalle myöhemmin tänä vuonna pentue myös.

Laiska olen ollut, kun en ole mitään tähän asti päivittänyt...

15.12.2014 syntyi Jacadille ja Pamelalle viisi pientä tyttöä, synnytys meni hyvin, Lovise oli kätilöimässä ja katkaisemassa napanuoria siskonsa kanssa. Hän jopa söi muutaman istukan ja viimeisen pennun kohdalla asetti tassut Pamelan kaulan ympärille ja näin he yhdessä ponnistivat pennun maailmaan. On kissa vaan ihmeellinen eläin. Jacadi ei ollut synnytyksesä mukana, mutta sai sitten seuraavana päivänä tulla katsomaan yhdessä Mean ja Suomipojan kanssa. (Jotka muuten ovat kodin saaneet) Mea oli heti viemässä pentuja, niin häntä en uskaltanut niitten kanssa jättää, ja Suomipoika ajatteli että siskon tissi olisi maukas maistaa, ja vähän imeäkin... Jacadi suhtautui kiinnostuneesti ja rauhallisesti. Hieno poika mulla.

Pennut ovat kaikki tyttöjä, ja isän värin takia (punainen) myös kilpikonnia. Kaikilla on valkoista enemmän tai vähemmän. Kaksi olivat pitkäkarvoja, toinen menetimme tammikuun lopussa tapaturman vuoksi. Jäljellä siis neljä, kaksi van väristä ja yksi kauanodotettu harlekiini, sekä pitkäkarvainen bicolour. Värit ovat mielenkiintoiset myöskin, koska näyttävät olevan beige ja kaneli. Harlekiini jonka epäilen beigeksi selvii testien avulla myöhemmin, swabsit meni Australiaan viime viikolla.

Beige van tyttö Snowbells olen myymässä lemmikiksi ja näyttelykastraatiksi (eli en jätä itselleni jalostukseen), ei hänellä sinänsä ole mitään vikaa, mutta hieman ehkä vaatimattomampi ulkonäkö. Luonteeltaan hän on kuitenkin pentueen hurmaavin jollain tavalla, ekana aina tekemässä kaikki tutkimusreitit ja kyllä taitaa itsekin tietää että on aika söpö. Hän on aika siro ja hänellä on piiiiitkä häntä ja kauniit silmät=) Joku saa hänestä aivan loistavan kaverin!

Toinen van tyttö Alba joka on kaneli ja tabby on ulkonäöllisesti paras mitä meille on syntynyt, ai että kun olisi kivaa viedä näyttelyyn, nyt olisi tarjolla sekä pyöreä kallo että isot avoimet hyvin asettuneet  korvatkin;) Ja piitkä on tytön häntä ja hän on pentueen suurin ja ja ja ... Isän täplätkin hän on saanut pyllyyn =) Luonne on  tietenkin hänelläkin mahtava!

Harlekiinityttöni Nella on unelma, voi tosiaan olla beige, sen näkee mitä testit sanoo. Samalla laitoin pitkäkarvasta testit, koska Alba ja Snowbells on huomattavasti lyhytkarvaisemmat, ja testaan Alban sitten myöhemmin, nyt loppui swabtikut kesken. Nella on suht voimakas tyttö, itse pidän siitä kun on kokoa itämaisella eikä se ole ihan hento pieni sintti. (Eleganssia voi olla vaikka on kokoa. )
Hänellä on mielenkiintoiset silmät, hieman turkoosin sävyyn menevät, ja hän katsoo niillä aina silmiin, ehkä hän ihmettelee mitä minä katselen=) Hän on enemmän mietteliäs kuin vantytöt jotka aina painivat keskenään.

Pitkäkarvatytömme bicolour Lohikäärme Lilly tai lyhyesti vain Lilly on hieno hänkin. Hänellä on hauska värijakauma ja reilusti myös valkoista. Hänellä on maailman ihanin silkinpehmeä karva, pieni pukinparta ja korvahapsuja. Ai että, ja niin kauniin vihreät silmät. Hän on ensimmäinen meille syntynyt pitkäkarva, sen vuoksi olisi kiva jättää hänet jatkoon, kun kuitenkin pitkäkarvoja kasvatan... Mutta hänellä sitten taas on aika kapea pää ja pystyt korvat, ja siitä ominaisuudesta haluaisin päästä eteenpäin. Toisaalta hän on kehittynyt ja ei hänkään mikään huono ole...Suloinen ja leikkisä on hänkin, ja tuoksuu niin ihanalle ja häntää vois nuuhkia ja silittää loputtomiin.

Toinen pitkäkarvatyttö oli nimeltään Duffy, hän oli myös van ja nätti sellainen. Hänellä oli selässä kaksi eriväristä läiskää, muuten ei ollut väriä. Yritän olla surematta liikaa, aina voi tapahtua kun on pieni vikkelä eläin, asioita mitä ei aina pysty ennakoimaan vaikka kuinka yrittää. Tyttäremme astui hänen päälle, ja kun huonosti käy niin voi kolmevuotiaskin saada pahaa jälkeä aikaan. Duffy lopetettiin 24.1.2015, niin pieni eläin ei pysty juurikaan hoitaa.

kaikki tytöt saivat D.llä alkavan nimen latinankielisten kukkien mukaan.
Fi*Galene's Dierama Snowbells OSH r 01 var
Fi*Galene's Daphne Mezereum Alba OSH q 01 21 var
Fi*Galene's Dianella Longifolia OSH r 02
Fi*Galene's Dracunculus Vulgaris OLH q 03 24
Fi*Galene's Dietes Grandiflora OLH q 01


Ja tosiaan kaikki ovat yhtä iloisia, leikkisiä, rohkeita, ihania, hellyyttäviä ja rakkaita. Aitoja itämaisia <3
LISÄÄ KUVIA KISSALAN FACEBOOKSIVULLA TÄÄLTÄ yritän jatkossa päivittää tännekin
Joulukuvamme =)

Ja Mea ja Suomipoika löysivät kodin, sanon sen vielä uudestaan, jos en ole sitä vielä mihinkään kirjoittanut. He olivat samantien tutkimassa paikkoja ja olivat kuin kotonaan uudessa kodissa. Seuraavana päivänä myös toiset kissat oli jo senverran rohkaistuneet että uskalsivat tulla lähelle eikä vaan mulkoilla saunasta.Koti on Turussa, joten kyllä me jossain vaiheessa perheemme kanssa menevät heitä moikkaamaan.